Jokamiehenoikeudet: mitä luonnossa saa tehdä ja mitä ei

Mitä jokaisenoikeudet ovat

Ympäristöministeriön mukaan jokaisenoikeuksien nojalla jokainen Suomessa asuva tai oleskeleva voi käyttää luontoa maanomistajasta tai -haltijasta riippumatta. Lupaa ei tarvitse kysyä eikä maksua maksaa. Edellytyksenä on, että toiminnasta ei aiheudu maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle enempää kuin vähäistä haittaa.

Luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, voi olla omia järjestyssääntöjä, joten jokaisenoikeudet eivät sellaisenaan päde niissä. Tarkista kohteen säännöt ennen retkeä Luontoon.fi-palvelusta.

Mitä saa tehdä ilman lupaa

Jokaisenoikeuksien nojalla saa yleensä:

Talvella hiihtäminen ja lumikenkäily ovat sallittuja kaikkialla, missä saa kävellä. Ympäristöministeriön mukaan hiihtämistä voidaan rajoittaa vain erityisistä syistä, esimerkiksi tiettyyn käyttöön varatuilla alueilla. Jäälle tehty avanto on merkittävä, koska merkitsemättömästä avannosta aiheutuvasta vaarasta voi joutua vastuuseen.

• kävellä, hiihtää ja pyöräillä luonnossa sekä lumikenkäillä siellä, missä saa kävellä
• oleskella ja leiriytyä tilapäisesti riittävän kaukana asumuksista
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
• veneillä, uida ja kulkea jäällä
• onkia ja pilkkiä, kuitenkin ei koskissa ja virtapaikoissa
• tehdä jäälle avannon, kunhan se merkitään

Mitä ei saa tehdä

Jokaisenoikeudet eivät salli toisen kotirauhan häiritsemistä. Leiriytyminen liian lähelle asutusta tai meluaminen on kiellettyä, eikä pihoille, istutuksiin tai viljelyksille saa mennä. Eläviä puita ei saa kaataa eikä vahingoittaa, eikä kuolleita tai kaatuneita puita, sammalta tai jäkälää saa ottaa.

Lintujen pesiä ja poikasia ei saa häiritä, eikä luonnossa saa ajaa moottoriajoneuvolla ilman maanomistajan lupaa. Roskaaminen on kiellettyä. Kalastukseen ja metsästykseen tarvitaan muissa kuin yleiskalastusoikeuden tapauksissa tarvittavat luvat ja maksut.

Nuotio ja maastopalovaroitus

Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa. Nuotion voi sytyttää esimerkiksi retkeilyalueiden ja kansallispuistojen merkityillä tulipaikoilla, jos varoitusta ei ole voimassa. Ilmatieteen laitos antaa vuoden 2024 alusta alkaen vain maastopalovaroituksia, ei enää erillisiä ruohikko- ja metsäpalovaroituksia.

Maastopalovaroituksen aikana kaikenlainen avotuli on kielletty, myös suoraan maahan asetettavat kertakäyttögrillit. Maasta irti olevat tulisijat, tuulisuojatut grillit ja hormilla varustetut grillikatokset eivät ole avotulta. Sisäministeriön mukaan tulen sytyttäjä vastaa aina sytyttämästään tulesta, oli varoitusta tai ei.

Marjat, sienet ja kalastus

Luonnonmarjojen ja sienten poiminta kuuluu jokaisenoikeuksiin. Verohallinnon mukaan itse poimittujen marjojen, sienten ja muiden luonnontuotteiden myynnistä saatu tulo on verovapaata, kun tuotteet myydään sellaisenaan ilman jalostusta. Puhdistaminen ja laatikoihin pakkaaminen eivät ole jalostusta. Verovapaata tuloa ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat yleiskalastusoikeuksia, mutta ei koskissa ja virtapaikoissa. Muuhun kalastukseen, kuten viehekalastukseen tai verkkokalastukseen, tarvitaan yleensä kalastonhoitomaksu ja vesialueen omistajan lupa. Tarkista ajantasaiset luvat ja rajoitukset Eräluvat-palvelusta ennen kalastusretkeä.

Koirat ja retkeily ryhmän kanssa

Koira on pidettävä kytkettynä 1.3.–19.8. sekä aina taajamissa, kuntoradoilla ja toisen maalla. Koiraa ei saa viedä yleisille uimarannoille, lasten leikkipaikoille, latu-uriin eikä urheilukentille.

Isommalla ryhmällä kannattaa valita reitti, jossa on valmiit tulipaikat, käymälät ja jätehuolto. Jos aiot yöpyä samassa paikassa pidempään tai ryhmä on suuri, kysy maanomistajalta lupa, koska haitta luonnolle ja maanomistajalle kasvaa.

Vie retkeltä pois kaikki, minkä toit mukanasi, myös ruoantähteet. Kun liikutte lasten kanssa, käykää säännöt läpi etukäteen: miksi pesiä ei saa häiritä, miksi oksia ei katkota ja miksi tulipaikan ulkopuolella ei sytytetä tulta.

Löydä luontokohde Aktiviteettitutkalla

Aktiviteettitutka kokoaa luontokohteita ja kansallispuistoja kaupungeittain. Ympäristöministeriön usein kysyttyä -palvelussa on lisäksi yli sata kysymystä ja vastausta jokaisenoikeuksista suomeksi ja ruotsiksi.

Usein kysyttyä

Valmiit työkalut

• Virkistyspäivän suunnittelupohja · Ohjelma, budjetti per henkilö, ilmoittautumiset ja muistilista

Lähteet

1. Valtioneuvosto: Usein kysyttyä jokaisenoikeuksista (ympäristöministeriö, 15.2.2024)
2. Vantaan ympäristökeskus: Jokaisen oikeudet (2018)
3. Valtioneuvosto: Maastopalokausi on käynnistynyt (24.5.2024)
4. Luontoon.fi
5. Verohallinto: Pullonpalautus, luonnonmarjat ja käsityöt
6. Eräluvat.fi

Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisen, juristin tai neuvojan ohjetta. Tarkista ajantasainen tieto lähteistä.

Muut oppaat

• Tekemistä lapsille ja porukalle: ilmaiset ja edulliset ideat